Kasvien talvisuojaus – näin suojaat puut, pensaat, perennat ja köynnökset

Talvisuojauksen ajankohta riippuu suojauksen tarkoituksesta. Runko- ja eläinsuojat sekä niiden tukirakenteet kannattaa asentaa jo syksyllä ennen maan jäätymistä ja lumen tuloa. Juuristoa suojaava talvikate levitetään vasta maan pinnan jäädyttyä. Katolta putoavalta lumelta pensaita voi suojata esimerkiksi tukevalla kotamaisella kehikolla. Märkä tai liian aikaisin levitetty kate altistaa kasvuston home- ja talvituhosienille.

Puiden ja pensaiden maanpäälliset osat on melko helppoa suojata. Eläintuhoille alttiiden nuorten taimien ja esimerkiksi hedelmäpuiden rungot voidaan suojata kanaverkolla, tiheäsilmäisellä muoviverkolla tai erikseen myytävillä runkosuojilla. Rungot on hyvä suojata kohtuullisen korkealle, sillä lumen päältä ylettyy hyvin syömään. Runsas lumipeite nostaa jänisten ulottuvuutta, joten runkosuojan ja verkon korkeutta kannattaa seurata talven aikana. Tarvittaessa lunta voi poistaa verkon ympäriltä varovasti. Myyrät voivat puolestaan vahingoittaa rungon tyveä ja juuria lumen alla, joten runkosuojan tulisi ulottua aivan maanpintaan asti.

Nuoret havut ja muut ikivihreät kasvit voivat kärsiä kevättalvella kuivumisesta. Aurinko lämmittää neulasia ja lehtiä ja lisää haihduntaa samalla, kun jäätyneestä maasta juuristo ei vielä pysty ottamaan riittävästi vettä. Erityisesti vasta istutetut tuijat, katajat ja muut ikivihreät kasvit sekä alppiruusut voivat hyötyä varjostuksesta aurinkoisella kasvupaikalla.

Suojaksi sopii ilmava varjostusverkko tai muu tarkoitukseen soveltuva materiaali, joka vähentää auringonsäteilyä mutta päästää ilman kiertämään. Suoja poistetaan, kun maa on sulanut ja juuristo pystyy jälleen ottamaan vettä.

Useimmat kasvupaikalleen sopivat ja vakiintuneet perennat talvehtivat Suomessa ilman erillistä talvisuojausta. Lumi on kasveille tehokas luonnollinen pakkassuoja. Suojausta voivat tarvita erityisesti vasta istutetut, talvenarat tai kasvupaikkansa kestävyyden äärirajoilla kasvatettavat lajit ja lajikkeet.

Kasvin tyvelle voidaan tarvittaessa levittää maan jäädyttyä ilmavaa suojaavaa materiaalia, kuten kuivia lehtiä tai havuja. Talvimärkyydelle herkille kasveille tärkeintä on hyvin vettä läpäisevä kasvualusta. Talvisuojat poistetaan keväällä vähitellen sääolojen mukaan.

Talvenarat köynnösruusut voidaan suojata ilmavasti niiden kasvupaikalla tai versot voidaan mahdollisuuksien mukaan irrottaa tuesta ja laskea varovasti lähemmäs maanpintaa. Juuristoalue ja varttamiskohta suojataan tarvittaessa mullalla, kuivilla lehdillä tai havuilla. Lumi antaa talvella hyvän lisäsuojan. Suojaustarve riippuu ruusulajikkeen talvenkestävyydestä ja kasvupaikasta.

• Talvenarat ryhmäruusut: Laita kasvin tyvelle suojaava multa- tai hiekkakerros. Peitä ilmavasti havuilla.
• Köynnösruusut: Suojaa pakkaspeitteellä tai havuilla. ’Pohjantähti’-köynnösruusu on Suomessa talvenkestävimpiä köynnösruusuja, joten sen suojaustarve riippuu kasvupaikasta ja kasvuolosuhteista.
• Nuorten puiden rungot: Suojaa verkoilla ja runkosuojalla.
• Havut: Varjosta etenkin nuoret yksilöt keväällä auringon kuivattavien säteiden varalta.
• Alppiruusut: Erityisesti nuoret ja aurinkoisella paikalla kasvavat alppiruusut voivat kärsiä kevättalven kuivumisesta. Varjostusverkko vähentää haihduntaa maan ollessa vielä jäässä. Juuristoalueen kate auttaa suojaamaan pinnallista juuristoa.
• Jalohortensiat: Talvenkestävyys vaihtelee lajikkeen ja kasvupaikan mukaan. Arat lajikkeet voivat hyötyä juuristoalueen suojaamisesta ja ilmavasta talvisuojasta.
• Pasuunakukat: Pasuunakukka ei kestä Suomen talven pakkasia, joten ruukussa kasvatettava kasvi siirretään ennen pakkasia sisälle viileään, pakkasettomaan talvetustilaan.

Jänikset ja muut nisäkkäät voivat vahingoittaa talvella monia puuvartisia kasveja, joten erityisesti nuoret hedelmä- ja koristepuut sekä pensaat kannattaa suojata verkolla alueilla, joilla eläintuhoja esiintyy.

Talvisuojauksen tarve kannattaa tarkistaa kasvi- ja lajikekohtaisesti, sillä saman kasviryhmän lajikkeidenkin talvenkestävyydessä voi olla eroja. Myös kasvupaikka, talviaikainen märkyys, tuulisuus ja lumipeitteen määrä vaikuttavat talvehtimiseen. Kun suojaus valitaan kasvin todellisen tarpeen mukaan ja tehdään oikeaan aikaan, puutarha saa parhaat mahdolliset lähtökohdat uuteen kasvukauteen.