Sormustinkukka – perinnekasvi puutarhasta toiseen
(Kuva: Shutterstock)
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on sormustinkukka (Digitalis purpurea). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea)
Rohtosormustinkukka on suosittu koristekasvi ja maamme eteläosissa sitä tavataan luontoonkin villiintyneenä. Rohtosormustinkukka on suosittu koristekasvi, jota tavataan Suomessa myös viljelykarkulaisena ja -jäänteenä etenkin maan eteläosissa. Puutarhassa se voi lisääntyä siemenistä ja ilmestyä uusille kasvupaikoille.
Rohtosormustinkukan kukat ovat tavallisesti purppuranpunaiset tai vaaleanpunaiset, mutta myös valkokukkaisia muotoja kasvatetaan. Kukat ovat sisältä täplikkäitä.
Huom! Rohtosormustinkukka on myrkyllinen kasvi. Sen kaikki osat sisältävät sydämen toimintaan vaikuttavia glykosideja, ja kasvin syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen.
Tiesitkö? Sormustinkukilla on merkittävä historia lääkekasveina. Digitalis-kasvien sisältämistä sydänglykosideista on kehitetty sydämen toimintaan vaikuttavia lääkkeitä. Kasvia itseään ei kuitenkaan pidä käyttää rohdoksena, sillä sen sisältämien yhdisteiden määrä vaihtelee ja myrkytys voi olla hengenvaarallinen.
Ohje
Sormustinkukka lyhyesti:
Heimo: Ratamokasvit – Plantaginaceae (aiemmin Naamakukkaiskasvit – Scrophulariaceae)
Kasvumuoto: Kaksivuotinen tai lyhytikäinen ruoho
Korkeus: 0,5–1,5 m. Varsi haaraton
Kukka: Kellomainen tai suppilomainen, sinipunainen tai punainen, joskus valkoinen tai vaaleankeltainen, yleensä sisältä täplikäs, 4–5 cm pitkä, hyvin matalaan 4-liuskainen, nuokkuva. Kukinto runsaskukkainen, pitkä, toispuolinen latvaterttu.
Lehdet: Tyvellä ruusukkeena, pitkäruotisia, ylempänä kierteisesti, yhä lyhytruotisempia. Lapa suikean puikea, nyhälaitainen, alta tiheään huopakarvainen.
Hedelmä: Puikea kota
Kasvupaikka: Kiviset rinteet, metsänreunat, tienvarret, joutomaat ja puutarhat. Koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen
Kukinta: Kesä–elokuu
Kiinnostavatko perinnekasvit?
Perinnekasvit siirtyvät puutarhasta toiseen ystävän antamina jakopaloina tai hetken mielijohteesta kerättyinä siemeninä. Monia on kasvatettu Suomessa jo vuosisatoja, joskus alun perin jo unohduttuihin tarkoituksiinsa.
Esimerkiksi eräät 1600-luvun lääkkeiden lähteinä arvostetut kasvit jatkavat elämäänsä perinnepihojen kukkapenkeissä ja monet lajit ovat vakiintuneet vanhan asutuksen liepeillä kasvaviksi viljelyjäänteiksi.
Vuosisatojen kuluessa puutarhoissamme on viljelty tuhansia eri kasvilajeja ja -lajikkeita. Sen ansiosta käytössämme on nyt laaja valikoima ilmastoon sopeutuneita kasveja.
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa ovat mukana:
- harjaneilikka (Dianthus barbatus)
- kaunopunahattu (Echinacea purpurea)
- ketoneilikka (Dianthus deltoides)
- lehtoakileija (Aquilegia vulgaris)
- maariankello (Campanula medium)
- ruiskaunokki (Centaurea cyanus)
- silkkiunikko (Papaver rhoeas)
- iltahelokki (Oenothera biennis)
- keltasauramo (Anthemis tinctoria)
Tutustu lisää myös muihin kasveihin Puutarha.netin Kasvikortistossa tai keskustele kasveista muiden harrastajien kanssa Puutarha.netin keskustelupalstalla.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat