Silkkiunikko – perinnekasvi puutarhasta toiseen
Silkkiunikko (Papaver rhoeas) on näyttävä yksivuotinen kesäkukka, joka tunnetaan erityisesti hehkuvanpunaisista kukistaan. Suomessa lajia kasvatetaan koristekasvina, ja sitä tavataan myös satunnaistulokkaana. (Kuva: Shutterstock)
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on silkkiunikko (Papaver rhoeas). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
Silkkiunikko tuo hehkua pientareille ja perinnepihoille
Upean punaisena hehkuva silkkiunikko erottuu helposti kukkiessaan. Suomessa laji on vieraslaji, jota kasvatetaan koristekasvina ja tavataan myös satunnaistulokkaana.
Silkkiunikko on yksivuotinen, tavallisesti 30–60 senttimetriä korkea ruoho. Sen varsi on jäykkäkarvainen ja lehdet parijakoiset. Suuret punaiset kukat kehittyvät yksittäin pitkien kukkavarsien päihin.
Silkkiunikko nauttii auringosta ja melko niukkaravinteisesta kasvualustasta. Sen siemenet kannattaa kylvää suoraan kasvupaikalleen toukokuussa. Sopivalla paikalla silkkiunikko kylväytyy helposti myös itse.
Silkkiunikko on kotoisin laajalta alueelta Euroopasta Välimeren seudulle ja Länsi-Aasiaan. Suomessa se on vieraslaji ja satunnaistulokas. Puutarhoissa silkkiunikkoa kasvatetaan koristekasvina.
Silkkiunikko muistuttaa ruisunikkoa (Papaver dubium). Lajeja voidaan erottaa toisistaan muun muassa kotahedelmän muodon, lehtien ja varren karvaisuuden perusteella. Silkkiunikon kota on kalju ja lähes pallomainen.
Ohje
Silkkiunikko lyhyesti:
Heimo: Unikkokasvit – Papaveraceae
Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho
Korkeus: 30–60 cm. Varsi lehdekäs, siirottavasti jäykkäkarvainen.
Kukka: Säteittäinen, 7–8 cm leveä. Terälehtiä 4, punaisia, tyvellä joskus tumma täplä. Verholehtiä 2, varisevat kukan auetessa. Heteitä paljon. Kukat yksittäin vanan päässä.
Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa soikea–vastapuikea, parijakoinen; usein alimpien lehtien liuskat leveitä ja tylppiä. Ylimmissä lehdissä pitkä keskiliuska.
Hedelmä: Tynnyrimäinen, 7–19 mm pitkä, kalju kota. Päällä luottilevy, jossa 7–16 luottisädettä.
Kasvupaikka: Satamat, viljapellot, kaatopaikat, tienpientareet, joutomaat ja pihat. Myös koristekasvi.
Kukinta: Kesä–heinäkuu
Tiesitkö? Silkkiunikko on Suomessa vieraslaji, mutta sitä ei ole säädetty haitalliseksi vieraslajiksi eikä se kuulu kansalliseen tai EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Lajin kasvattaminen on sallittua.
Kiinnostavatko perinnekasvit?
Perinnekasvit siirtyvät puutarhasta toiseen ystävän antamina jakopaloina tai hetken mielijohteesta kerättyinä siemeninä. Monia on kasvatettu Suomessa jo vuosisatoja, joskus alun perin jo unohduttuihin tarkoituksiinsa.
Esimerkiksi eräät 1600-luvun lääkkeiden lähteinä arvostetut kasvit jatkavat elämäänsä perinnepihojen kukkapenkeissä ja monet lajit ovat vakiintuneet vanhan asutuksen liepeillä kasvaviksi viljelyjäänteiksi.
Vuosisatojen kuluessa puutarhoissamme on viljelty tuhansia eri kasvilajeja ja -lajikkeita. Sen ansiosta käytössämme on nyt laaja valikoima ilmastoon sopeutuneita kasveja.
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa ovat mukana:
- harjaneilikka (Dianthus barbatus)
- kaunopunahattu (Echinacea purpurea)
- ketoneilikka (Dianthus deltoides)
- lehtoakileija (Aquilegia vulgaris)
- maariankello (Campanula medium)
- ruiskaunokki (Centaurea cyanus)
- sormustinkukka (Digitalis purpurea)
- iltahelokki (Oenothera biennis)
- keltasauramo (Anthemis tinctoria)
Tutustu lisää myös muihin kasveihin Puutarha.netin Kasvikortistossa tai keskustele kasveista muiden harrastajien kanssa Puutarha.netin keskustelupalstalla.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat