Näin keräät ja kylvät siemeniä onnistuneesti

Siemenlisäys tarkoittaa kasvien lisäämistä siemenistä, ja sitä voidaan hyödyntää niin vihannesten, yrttien kuin kukkien kasvatuksessa. Se on edullinen tapa monipuolistaa puutarhan kasvivalikoimaa ja tarjoaa samalla mahdollisuuden seurata kasvin kehitystä siemenestä täysikasvuiseksi. Omista kasveista kerättyjen siementen avulla voi myös ylläpitää vanhoja ja kiinnostavia lajikkeita, mutta siemenistä kasvavat kasvit eivät aina ole ominaisuuksiltaan samanlaisia kuin emokasvi. Erityisesti F1-hybridilajikkeiden jälkeläisten ominaisuudet voivat vaihdella, ja myös ristipölytys voi vaikuttaa seuraavan sukupolven ominaisuuksiin. Jos tavoitteena on säilyttää tietyn lajikkeen ominaisuuksia, kasvin alkuperään ja pölyttymistapaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Siemeniä kannattaa kerätä terveistä ja hyvin kehittyneistä kasveista ja antaa niiden kypsyä mahdollisimman pitkälle kasvissa ennen keräämistä. Helppoja kokeiltavia ovat esimerkiksi pavut sekä monet yksivuotiset kukat, kuten unikot ja samettikukat. Osa kasvitaudeista voi levitä myös siementen mukana, joten sairaista kasveista siemeniä ei kannata ottaa talteen. Keruuajankohta vaihtelee kasvilajeittain, joten siementen kypsymistä kannattaa seurata ennen niiden keräämistä.

Kerättyjen siementen annetaan kuivua huolellisesti ennen varastointia. Siemenet voi säilyttää esimerkiksi nimikoiduissa paperipusseissa kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. Jos täysin kuivia siemeniä säilytetään tiiviissä astiassa, on erityisen tärkeää varmistaa, ettei niiden mukana jää astiaan kosteutta.

Siementen kypsymisen tunnistaa eri kasveilla hieman eri tavoin. Monilla kukkakasveilla siemenkota tai kukinto kuivuu ja muuttuu ruskeaksi, ja kypsät siemenet irtoavat siitä helposti. Papujen siemenet saavat kypsyä palkojen sisällä niin pitkään, että palot alkavat kuivua. Liian aikaisin kerätyt siemenet eivät välttämättä ole vielä täysin kehittyneitä ja niiden itävyys voi jäädä heikoksi.

Siemenet kannattaa mahdollisuuksien mukaan kerätä kuivalla säällä. Jos kypsät siemenkodat ovat jo avautumassa ja siemenet vaarassa varista, ne voidaan kerätä ennen täydellistä kuivumista ja antaa kuivua loppuun ilmavassa paikassa. Siemenet kannattaa puhdistaa kasvijätteistä ennen kuivaamista ja varastointia.

Kuivista siemenkodista, kukinnoista ja paloista siemenet on yleensä helppo irrottaa niiden kypsyttyä. Esimerkiksi papujen, unikoiden ja monien kesäkukkien siemenet voidaan puhdistaa kuivista kasvinosista ja kuivattaa ennen säilytystä.

Mehevien hedelmien, kuten tomaatin, siemenet vaativat hieman erilaisen käsittelyn. Siemenet erotetaan hedelmälihasta, puhdistetaan ja kuivataan huolellisesti ennen säilytystä. Kasvilajikohtaiset ohjeet kannattaa tarkistaa etenkin silloin, kun siementen ympärillä on runsaasti hedelmälihaa tai muuta kosteaa kasviainesta.

Siementen säilyvyys vaihtelee huomattavasti kasvilajeittain ja säilytysolosuhteiden mukaan. Useimpien puutarhakasvien siemenet säilyvät parhaiten kuivassa, viileässä ja pimeässä. Siemenpussiin kannattaa merkitä vähintään kasvin nimi, mahdollinen lajike sekä keruuvuosi.

Vanhojen siementen itävyyden voi testata ennen varsinaista kylvöä. Aseta pieni määrä siemeniä kostean talouspaperin päälle ja pidä paperi kosteana siementen itämiselle sopivassa lämpötilassa. Kun kyseiselle kasvilajille tyypillinen itämisaika on kulunut, tarkista, kuinka moni siemenistä on itänyt. Jos vain pieni osa itää, kylvössä voidaan käyttää enemmän siemeniä tai hankkia tilalle tuoreempia.

Siementen kylvösyvyys, itämislämpötila ja valontarve vaihtelevat kasvilajeittain. Pienet siemenet kylvetään usein lähelle kasvualustan pintaa, kun taas suuremmat siemenet kylvetään tavallisesti syvemmälle. Osa siemenistä tarvitsee valoa itääkseen ja osa itää parhaiten peitettynä, joten kasvilajikohtainen kylvöohje kannattaa aina tarkistaa. Jotkin siemenet tarvitsevat tai hyötyvät ennen kylvöä myös erityiskäsittelystä, kuten kylmäkäsittelystä tai liotuksesta.

Kylvön jälkeen kasvualusta pidetään tasaisen kosteana, mutta liian märkä kasvualusta voi heikentää taimettumista. Hento kylvös kannattaa kastella varovasti esimerkiksi sumuttamalla tai altakasteluna, jotta pienet siemenet eivät huuhtoudu paikoiltaan. Kylvöksen peittäminen läpinäkyvällä kannella tai muulla suojalla voi auttaa säilyttämään kosteuden, mutta kylvöstä on hyvä myös tuulettaa ja seurata säännöllisesti.

Taimet tarvitsevat riittävästi valoa ja sopivasti vettä. Lannoitus aloitetaan kasvilajin, kasvuvaiheen ja käytetyn kasvualustan mukaan. Liian vähäinen valo voi johtaa honteloon taimikasvuun, joten aikaisin esikasvatettavat taimet voivat tarvita lisävaloa.

Kun taimet ovat kasvaneet riittävästi ja tarvitsevat enemmän tilaa, niitä voidaan koulia omiin ruukkuihinsa kasvilajin mukaan. Ulos siirrettävät esikasvatetut taimet totutetaan vähitellen ulkoilmaan ennen lopullista istuttamista. Karaistuminen auttaa taimia sopeutumaan ulkolämpötilaan, tuuleen ja voimakkaampaan auringonvaloon.