Ruusujen talvisuojaus – näin suojaat jaloruusut, köynnösruusut ja runkoruusut
Jaloruusut ja monet köynnösruusut hyötyvät talvisuojasta – oikea istutussyvyys auttaa jo ennen talvea

Ruusujen talvisuojauksia puretaan keväällä vähitellen. Tyven multa- tai turvesuoja poistetaan ennen varsinaisia peitteitä, jotta maa pääsee sulamaan. (Kuva: Adobe Stock)
Monet jaloruusut on vartettu perusrunkoon. Jos jalo-osa paleltuu ja versoja alkaa kasvaa perusrungosta, ruusun ominaisuudet voivat muuttua alkuperäisestä lajikkeesta. Syvä istutus ja oikein ajoitettu talvisuojaus parantavat arkojen ruusujen mahdollisuuksia selvitä talvesta.
Jaloruusut
Jaloruusujen talvenkestävyyteen vaikuttavat lajikkeen lisäksi kasvupaikka, istutussyvyys ja talven olosuhteet. Lumipeite suojaa kasveja pakkaselta, mutta vaihtelevat talvet ja vähälumiset pakkasjaksot voivat koetella erityisesti arkoja ruusuja.
Syvä istutus parantaa vartettujen jaloruusujen talvehtimismahdollisuuksia. Jalonnuskohta istutetaan noin 15 cm maanpinnan alapuolelle. Köynnösruusuilla jalonnuskohta voidaan istuttaa noin 15–20 cm syvyyteen.
Talvisuojaus tehdään myöhäissyksyllä, kun kasvien kasvu on päättynyt ja sää on viilentynyt. Tyveltä poistetaan sairaat ja maahan varisseet lehdet sekä muut kasvijätteet. Samalla voidaan tarkistaa, ettei maa ole painunut niin paljon, että jalonnuskohta on noussut liian lähelle maanpintaa.
Pitkiä versoja voi lyhentää syksyllä kukinnan päätyttyä ja lehtien varistua, jotta suojaaminen sujuu helpommin.


Myöhäissyksyllä jaloruusujen tyvelle voi lisätä noin 10 cm:n kerroksen multaa tai talvisuojaukseen tarkoitettua turvetta. Päälle voidaan levittää havuja tai pakkaspeite. Peittomateriaali ei saa olla liian tiivistä, sillä jos talvi on lämmin, voi seurauksena olla homehtuminen ja jopa mätäneminen.
Lumi antaa ruusuille tehokasta luonnollista suojaa pakkaselta. Havut ja pakkaspeite suojaavat lisäksi vaihtelevilta talviolosuhteilta ja keväällä kuivattavalta auringolta ja tuulelta.
Köynnös- ja runkoruusut
Useimmat köynnösruusut hyötyvät talvisuojauksesta. Versot voidaan suojata kasvupaikalleen pakkaspeitteellä tai laskea varovasti maahan ja peittää havuilla tai pakkaspeitteellä. Maahan laskettuina versot hyötyvät myös suojaavasta lumipeitteestä. Köynnösruusujen talvenkestävyydessä on kuitenkin suuria lajikekohtaisia eroja.
Ruukussa kasvatettu runkoruusu talvetetaan parhaiten viileässä ja pakkasettomassa tilassa, esimerkiksi kellarissa tai viileässä autotallissa. Kasvualustan kosteutta tarkkaillaan talven aikana ja kastellaan niukasti niin, ettei juuripaakku pääse kuivumaan kokonaan. Liika märkyys lisää juuristovaurioiden riskiä. Keväällä kasvi totutetaan vähitellen valoon ja lämpimämpiin oloihin ja viedään ulos, kun sää sallii. Tarvittaessa se suojataan keväthalloilta.

Ruusujen kevät
Keväällä talvisuojauksia puretaan vähitellen sään lämmetessä. Tyvelle lisätty ylimääräinen multa tai turve poistetaan ajoissa, jotta maa pääsee sulamaan. Havut tai pakkaspeite voidaan jättää vielä suojaamaan versoja kuivattavalta kevätauringolta ja tuulelta ja poistaa, kun routa on sulanut ja kasvi pystyy jälleen ottamaan vettä maasta.
Jaloruusujen varsinainen leikkaus tehdään keväällä ankarien yöpakkasten päätyttyä mutta ennen silmujen avautumista. Samalla poistetaan talven aikana kuolleet ja vaurioituneet versot.











