Piha kuntoon OSA 5/6: Kukkapenkit kauniiksi

Kukkapenkkien kuohkea ja ravinteikas kasvualusta houkuttelee helposti rikkaruohoja, jotka nopeasti valtaavat alaa. Jotkut istutetuista perennoistakin saattavat muiden kustannuksella levitä. Istutusryhmä on elävä ja hoidon tasosta riippuen saattaa ajan kanssa tulla hyvinkin reheväksi – ja rehottavaksi. Miltä sinun kukkapenkkisi näyttävät?

Kukkapenkkiä kannattaa tarkastella myös kokonaisuutena: näkyvätkö kasvit edukseen, peittävätkö jotkin lajit toiset alleen tai onko ryhmässä paljon tyhjiä kohtia? Jo pienillä muutoksilla istutusryhmästä saa huomattavasti siistimmän ja helppohoitoisemman.

Monet perennat hyötyvät jakamisesta, kun kasvusto on kasvanut liian tiheäksi, kukinta heikkenee tai kasvusto alkaa harventua keskeltä. Jakamisen tarve ja sopiva ajankohta riippuvat lajista. Jos perennaistutuksen haluaa kunnostaa kerralla, kaikkien lajien ihanteellista jakoaikaa ei aina pystytä huomioimaan. Yleisohjeena loppukesällä kukkivia perennoja jaetaan keväällä ennen voimakkaan kasvun alkua, kun taas keväällä ja alkukesällä kukkivia voidaan jakaa loppukesällä. Lajikohtainen jakoaika kannattaa kuitenkin tarkistaa ennen työn aloittamista.

Moni vanha perenna alkaa vuosien mittaan kukkia heikommin tai kasvaa keskeltä harvaksi. Jakaminen nuorentaa kasvustoa ja antaa samalla mahdollisuuden laajentaa istutuksia muualle pihaan.

Otetaanpa siis talikko ja puutarhalapio käyttöön ja nostetaan varovasti säästettävät juurakot sivuun. Poista niistä rikkakasvien juuret ja jaa tarpeen mukaan terävällä lapiolla sopivan kokoisiksi paloiksi.

Paakut kannattaa sijoittaa varjoiseen paikkaan tai suojata muuten auringolta, mikäli et ehdi tehdä koko kunnostustyötä kerralla loppuun saakka. Tämän jälkeen on aika kunnostaa kasvualusta.

Käännä kasvualusta möyheäksi ja puhdista se kaikista ylimääräisistä juurista. Siisti samalla kukkapenkin reunat. Istutusryhmä kannattaa erottaa selkeästi muusta alueesta, jotta esimerkiksi nurmikasvit eivät pääsisi niin helposti leviämään kukkapenkkiin. Istutusryhmän voit rajata vaikka reunakivillä, jolloin sen siistinä pitäminen on helpompaa.

Selkeä rajaus tekee kukkapenkistä huolitellun näköisen ja helpottaa myös nurmikon leikkaamista. Reunojen siistiminen antaa nopeasti koko pihalle viimeistellymmän ilmeen.

Kasvualustaa parannetaan sen rakenteen ja kasvien tarpeiden mukaan. Maatunut komposti ja muu eloperäinen aines parantavat maan rakennetta ja lisäävät sen kykyä pidättää vettä ja ravinteita. Hiekkapitoiseen maahan eloperäinen aines tuo veden- ja ravinteidenpidätyskykyä, kun taas tiivistä savimaata voidaan parantaa lisäämällä eloperäistä ainesta ja tarvittaessa karkeaa kivennäisainesta.

Lannoitus sovitetaan kasvien ja kasvualustan ravinnetarpeeseen. Myös kalkituksen tarve riippuu maan pH:sta ja kasvatettavista kasveista, joten kalkkia ei tarvitse lisätä automaattisesti perennapenkin kunnostamisen yhteydessä. Valmis maatunut komposti sopii hyvin maanparannukseen ja tuo kasvualustaan myös ravinteita.

Kaikki kasvit eivät viihdy samanlaisessa maassa. Esimerkiksi alppiruusut ja atsaleat viihtyvät happamassa kasvualustassa, kun taas monille perennoille sopii lähempänä neutraalia oleva kasvualusta.

Kasvualustan kunnostamisen jälkeen sivuun siirretyt juurakot ja jakotaimet istutetaan uudelleen entiseen syvyyteensä, lajikohtaiset taimivälit huomioiden. Valmis ryhmä kastellaan huolellisesti.

Tyhjiin kohtiin voi istuttaa esimerkiksi kesäkukkia tai täydentää ryhmää uusilla, kasvupaikalle sopivilla perennoilla. Maan pinnan peittäminen kasvillisuudella tai istutukseen sopivalla eloperäisellä katteella auttaa vähentämään rikkakasvien kasvua ja maan kuivumista.

Kaikkia perennoja ei tarvitse nostaa maasta koko kukkapenkin kunnostamisen yhteydessä. Pitkäikäiset ja hyvin paikallaan viihtyvät kasvit voidaan jättää kasvamaan ja kunnostaa niiden ympäristö. Esimerkiksi vanhaa pionia kannattaa siirtää vain tarpeeseen, sillä se viihtyy pitkään samalla paikalla. Tarkista epävarmoissa tapauksissa kasvin lajikohtaiset jako- ja siirto-ohjeet.