Pääsiäinen Suomessa – historia, symbolit ja pääsiäisviikon perinteet
Pääsiäisen viettoa. (Kuva: Shutterstock)
Pääsiäistä kutsutaan juhlien juhlaksi ja päivien kuningattareksi. Se on kristinuskon tärkein juhla, mutta suomalaiseen pääsiäiseen kuuluu myös runsaasti kansanperinnettä ja kevään tuloon liittyviä tapoja. Pääsiäisenä värit, kukat, ruoat, koristeet ja perinteet viestivät uudesta elämästä ja keväästä.
Pääsiäinen ja sen ajankohta
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Suomessa pääsiäispäivä sijoittuu aikavälille 22.3.–25.4. Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina.
Suomen sana pääsiäinen on muodostettu verbistä päästä. Nimen on perinteisesti tulkittu viittaavan muun muassa paaston päättymiseen eli paastosta pääsemiseen. Pääsiäinen-sana on kuulunut suomen kirjakieleen jo 1500-luvulta lähtien.
Pääsiäinen ja hiljainen viikko
Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Siitä on käytetty myös nimityksiä piinaviikko, kärsimysviikko ja tymintäviikko. Viikon aikana muistellaan Jeesuksen viimeisiä päiviä ja kärsimystietä.
Pääsiäinen päivä päivältä
Jokaiselle päivälle on myös omat nimityksensä:
Palmusunnuntai eli virposunnuntai: Virpominen kävi siunauksesta, toi terveyttä ja karkotti pahaa. Pajunvitsat ovat kotimainen versio palmunlehvistä.
Malkamaanantai: Koko päivän aiheena oli kärsimys.
Tikkutiistai: Sytyketikut toivat onnea.
Kellokeskiviikko: Lehmien kaulaan pantiin kellot.
Kiirastorstai: Torstaina piti karkottaa kiiraa, joka oli pahansuopa, pihapiirissä asustava ja karjaa väijyvä olento.
Pitkäperjantai: Tällöin ei vierailtu edes naapurissa, vaan istuttiin hiljaa kotona tai käytiin kirkossa. Tulta ei myöskään sytytetty, vaan syötiin kylmiä ruokia, kuten mämmiä. Pitkäperjantain ilta ja sitä seuraavan lankalauantain ilta olivat vuoden huonomaineisimmat päivät.
Lankalauantai: Kaikki pahat voimat olivat liikkeellä ja noidat ahdistelivat ihmisiä. Nyt värjättiin talven aikana kehrätyt langat.
Sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai: Uskottiin, että minkä eläimen pääsiäisaamuna näki, sen luontoinen oli koko vuoden: lammas toi laupiaan mielen, sika suttuista elämää, kissa uneliaisuutta ja viluisuutta, koira viisautta ja äreyttä, kaunis lintunen hyvää tuulta ja naimaonnea, vanha varis pahaa...
Maanantai, 2. pääsiäispäivä: Jos toisena pääsiäispäivään mennessä ei ollut syönyt yhtään munaa, saattoi odottaa ongelmallista kevättä.
Pääsiäinen ja sen symboliikka
Tunnetko pääsiäisajan symboliikan?
- Naulakukkana tunnettu Neilikka viittaa ristiinnaulitsemiseen.
- Lilja on puhtauden ja viattomuuden tunnus
- Narsissi eli pääsiäiskello on ylösnousemuksen ja kuoleman voittamisen symboli.
- Pääsiäisruohon kasvattaminen ja kasvaneen ruohon lakastumaanjättäminen kuvaa elämää, kuolemaa ja jälleensyntymistä. Vihreä väri symbolisoi elämää.
- Munat ovat monissa kulttuureissa uuden elämän ja syntymän symboleja. Kristillisessä perinteessä muna on saanut myös ylösnousemukseen liittyvää symboliikkaa.
- Pääsiäistipu taas muistuttaa salaisuuden (eli särkymättömän munan) avautumisesta uudeksi elämäksi.
- Pääsiäispupu kuvaa hedelmällisyyden vertauskuvana uuden elämän esiin puhkeamista.
- Pääsiäislammas liittyy kristillisessä symboliikassa Jumalan Karitsa -vertaukseen ja Jeesuksen uhrikuolemaan.
- Mämmi on vanha suomalainen pääsiäisruoka. Sen käyttöä pääsiäisenä on yhdistetty paastoperinteeseen sekä pitkäperjantain vanhaan tapaan välttää ruoanlaittoa ja tulen tekemistä.
Pääsiäinen ja kansanperinteen sääennustukset
Vanhan kansan sääennustukset perustuvat perimätietoon, eivät nykyiseen meteorologiseen tietoon.
Piinaviikon eli pääsiäistä edeltävän viikon olosuhteet ennustivat myös tulevan kesän säätä. Jos oli tyyntä ja aurinkoista, niin samanlainen olisi tuleva kesäkin. Jos viikko taas oli tuulinen, lupasi se myrskyjä kesälle.
Pitkäperjantain kovasta pakkasesta voitiin päätellä, että koko kevät olisi kylmää, ja päinvastoin: lauhat kelit ennustivat leppoisia kevätsäitä. Auringonpaiste puolestaan ennakoi suuria tulipaloja tulevalle vuodelle.
Toisen pääsiäispäivän säästä on ennustettu, että sää jatkuu samana aina helluntaihin asti, eli 50 päivää.
Katsotaanpa miten käy!
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat