• Etusivu
  • Hoitotyöt

Onko lämpimästä syksystä haittaa kasveille tai eläimille?

Tiina Painokallio
Päivitetty 11.09.20263 min
Lämmin syksy voi vaikuttaa sadonkorjuuseen

Sadonkorjuun herkkuhetket! Pitkään jatkuva lämpö mahdollistaa myöhäisen sadon – kaalit, yrtit ja muut syksyn antimet tuovat tuoreutta ruokapöytään. (Kuva: Envato)

Vaikka syksy olisi poikkeuksellisen lämmin, pitkään jatkuvan lämmön vaikutukset kasveihin ja eläimiin vaihtelevat lajeittain. Kasvien talveen valmistautumiseen vaikuttavat sekä päivän lyheneminen että lämpötila, ja niiden merkitys vaihtelee kasvilajin mukaan. Lämmin syksy voi pidentää kasvukautta, mutta samalla se voi hidastaa joidenkin kasvien kylmänkestävyyden kehittymistä.

Pitkään jatkuva lämmin syksy voi pidentää kasvien kasvukautta, mutta se ei automaattisesti tarkoita tavallista parempaa talveen valmistautumista. Kasvien karaistumiseen vaikuttavat päivän lyhenemisen lisäksi syksyn viilenevät lämpötilat. Isoista silmuistakaan ei kannata huolestua, sillä ne vain kertovat siitä, että kukka-aiheet ovat muodostuneet hyvin. Runsaista sademääristä voi paikoin olla haittaa.

Talven äkilliset lämpötilanvaihtelut ja lumettomuus voivat aiheuttaa suurimman haasteen. Jos kasvien kasvu jatkuu pitkälle syksyyn, niiden karaistuminen voi viivästyä ja herkät kasvinosat voivat altistua vaurioille äkillisen pakkasen tullessa. Lämpimän syksyn vaikutukset vaihtelevat kasvilajin ja talven olosuhteiden mukaan. Lopulta talven pakkaset, lumipeite ja lämpötilanvaihtelut vaikuttavat siihen, miten hyvin kasvit selviytyvät kevääseen.

Kukkivat kasvit ja lentelevät hyönteiset

Lämmin syksy mahdollistaa tavallista voimakkaamman jälkikukinnan. Jälkikukintaa esiintyy monilla kasveilla, jos syksyn olosuhteet ovat suotuisat. Siementen kypsymiseen ei myöhään syksyllä kuitenkaan välttämättä jää riittävästi aikaa. Moni pihan kasveista, esimerkiksi piharuusut, saattavat myös jatkaa kukintaansa pitkälle talveen.

Myös ulkosalla olevat hyötypuutarhat antavat lämpimän sään jatkuessa yllättävän pitkään satoa; esimerkiksi kaaleja voi kerätä myöhäänkin syksyllä ja moni yrttikin jaksaa sinnitellä pitkään (muun muassa lipstikka, minttu, meirami ja persilja).

<p data-block-key="un4sn">Syksyn satoa parhaimmillaan! Lämmin syksy pidentää sadonkorjuuaikaa, ja kaalit sekä yrtit jatkavat sinnikkäästi kasvuaan. (Kuva: Envato)</p>
Syksyn satoa parhaimmillaan! Lämmin syksy pidentää sadonkorjuuaikaa, ja kaalit sekä yrtit jatkavat sinnikkäästi kasvuaan. (Kuva: Envato)

Toisaalta lämmön jatkuessa hyönteisiä saattaa esiintyä pidempään kuin tavallisesti, mikä puolestaan tarjoaa vesilinnuille ja muille hyönteissyöjille runsaasti ravintoa. Lämmin syksy voi vaikuttaa hyönteisten aktiivisuuskauden pituuteen, lisääntymiseen ja talvehtimiseen, mutta vaikutukset vaihtelevat suuresti lajeittain.

Kasveilla pitkään jatkuva lämpö saattaa joissakin tapauksissa häiritä niiden valmistautumista lepoon. Jos lämpö ja vesiolosuhteet pysyvät suotuisina, jotkut kasvit saattavat jatkaa kasvuaan pidempään kuin niiden olisi kannattavaa. Tämä voi heikentää kasvien kykyä kestää talven kylmyyttä, erityisesti jos talvi tulee äkisti ilman suojaavaa lumikerrosta.

Talven olosuhteet ovatkin kasvien kohdalla syksyä kriittisemmät. Lumeton talvi ja voimakkaat lämpötilavaihtelut ovat niiden selviämisen kannalta haastavimpia. Lumipeite suojaa kasvien juuristoa ja maanpinnan läheisiä kasvinosia kovalta pakkaselta ja lämpötilan vaihteluilta. Talven edetessä kasvien lepotila purkautuu vähitellen, kun lajille ominainen kylmäntarve täyttyy. Sen jälkeen pitkät lämpimät jaksot voivat heikentää kylmänkestävyyttä, jolloin myöhemmin palaavat pakkaset voivat aiheuttaa vaurioita.

Viivyttelevät vesilinnut

Lämmin syksy tuo monia positiivisia vaikutuksia luonnolle ja puutarhoille, mutta samalla se voi myös aiheuttaa tiettyjä poikkeuksia luonnon normaaleihin sykleihin. Esimerkiksi lintujen syysmuutto saattaa joidenkin lajien osalta viivästyä, erityisesti vesilintujen kohdalla.

<p data-block-key="y9do7">Loka-marraskuussa joutsenet alkavat kerääntyä muuttoa varten. Leutoina talvina joutsenet saattavat kuitenkin viivytellä lähtöään pidempäänkin. (Kuva: Envato)</p>
Loka-marraskuussa joutsenet alkavat kerääntyä muuttoa varten. Leutoina talvina joutsenet saattavat kuitenkin viivytellä lähtöään pidempäänkin. (Kuva: Envato)

Vesilinnut, kuten joutsenet ja hanhet, pysyttelevät Suomen sisävesissä pitkään, jos vedet pysyvät sulana. Myöhäinen lähtö ei sinällään ole lintujen kannalta haitallista, mutta pakkasten alkaessa äkillisesti niiden ruokailualueet voivat jäätyä, mikä aiheuttaa haasteita energiavarastojen täyttämisessä ennen pitkää muuttoa etelään.

Osa vesilinnuista viihtyy pitkälle syksyyn Suomen sisävesissä, mutta viimeistään vesien jäätyminen pakottaa nekin lähtemään. Lintujen muuton ajoitukseen vaikuttavat lajista riippuen muun muassa päivänpituus, sääolosuhteet ja ravinnon saatavuus. Yksittäisiä viivyttelijöitä kuitenkin havaitaan joka syksy.

Hoitotyöt
kasvit
syksy
talvi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Lehtien aika on myös kompostin aikaa – näin hyödynnät kasvijätteen viisaasti
Hoitotyöt
Lehtien aika on myös kompostin aikaa – näin hyödynnät kasvijätteen viisaasti

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton