Nukkumatti (Maranta leuconeura) – näin hoidat näyttävälehtistä huonekasvia

Nukkumatti (Maranta leuconeura ’Fascinator’) tunnetaan näyttävästi kuvioiduista lehdistään, jotka liikkuvat vuorokaudenajan mukaan. (Kuva: Adobe Stock)
Nukkumatti eli paavonnukkumatti (Maranta leuconeura) on marantakasvien heimoon kuuluva, Brasiliasta kotoisin oleva kasvi. Sen satiininhohtoiset lehdet ovat suurikokoiset, pitkulaiset, vaaleanvihreät ja niissä on selkeästi erottuvat punaiset/punertavat/kellertävät lehtisuonet sekä pitkulaisia täpliä lehtisuonten molemmin puolin.
Nukkumatti on saanut nimensä lehdistään, jotka nousevat yöksi ylöspäin ja laskeutuvat jälleen päivänvalossa. Tätä vuorokaudenajan mukaan tapahtuvaa lehtien liikettä kutsutaan nyktinastiaksi.


Nukkumatista on useita eri lajikkeita, jotka eroavat toisistaan pääasiassa lehtien ja lehtisuonten väritykseltä. ’Fascinator’ (’Erythroneura’) -lajikkeen soikeissa lehdissä on punaiset lehtisuonet, keskisuonen ympärys on kellanvihreä ja lehtien alapinta punainen.
’Kerchoviana’ on saanut lisänimen Mooseksen kivitaulu, koska sen vaaleanvihreissä lehdissä on usein 10 rusehtavaa laikkua. ’Massangeana’ -lajikkeen lehtisuonet ja lehden reunat ovat vaaleat, lehden alapinta punainen. Nukkumatit jäävät yleensä alle 30 cm korkeiksi.
Maija
Marantakasveihin kuuluvat myös maijoina tunnetut kasvit. Monet aiemmin Calathea-sukuun luokitellut huonekasvit kuuluvat nykyisin Goeppertia-sukuun, vaikka Calathea-nimeä käytetään edelleen yleisesti. Maijatkin nostavat lehtiään yöksi ylöspäin. Lajeja ja lajikkeita on runsaasti, ja niiden lehtien värit ja kuviot vaihtelevat. Tutustu esimerkiksi isomaijaan (Goeppertia roseopicta, aiemmin Calathea roseopicta).
Sekä nukkumatin että maijan vaaleat kukat ovat pieniä ja vaatimattomia.

Nukkumatin ja maijan hoito
Nukkumatit ja maijat viihtyvät valoisassa paikassa hajavalossa. Suoraa voimakasta auringonpaistetta kannattaa välttää, sillä se voi vioittaa lehtiä. Kasvit viihtyvät tasaisen lämpimässä ja vedottomassa paikassa sekä pitävät korkeasta ilmankosteudesta.
Kasvualusta pidetään kasvukaudella tasaisen kosteana, mutta ylimääräisen veden pitää päästä valumaan pois ruukusta. Nukkumatti ja maijat eivät pidä kasvualustan täydellisestä kuivumisesta eivätkä jatkuvasta märkyydestä. Talvella kastelua vähennetään kasvun hidastuessa.
Viileämmässä tilassa kasvatettuna ja talvella riittää vähäisempi kastelu, mutta silloinkaan kasvualustaa ei saa päästää kokonaan kuivumaan. Kasvia voit myös sumutella silloin tällöin ympäri vuoden. Lannoitus 1–2 kertaa kuukaudessa kasvukauden aikana.
Kuiva huoneilma voi altistaa kasveja esimerkiksi vihannespunkkien vioituksille. Lehtien ruskettuminen, käpristyminen tai variseminen voi puolestaan kertoa kasvuolosuhteiden ongelmista, joten silloin kannattaa tarkistaa kastelu, ilmankosteus, valo ja mahdolliset tuholaiset.
Lisäys ja uudelleenistutus
Jaettuja kasvinosia voi istuttaa samaan ruukkuun, jos haluaa kasvista heti tuuheamman. Samaan ruukkuun voit istuttaa useampiakin pistokkaita. Nukkumatin juuret jäävät melko pinnalle, joten sen voi istuttaa melko laakeaan ja matalaan ruukkuun tai vaikka suuremman kasvin aluskasviksi. Uudelleenistutus tehdään tarpeen mukaan, kun ruukku käy ahtaaksi tai kasvualusta kaipaa uusimista. Hyvin vettä läpäisevä ja ilmava huonekasveille sopiva kasvualusta on hyvä valinta. Vaihda vasta, kun ruukku alkaa selkeästi käymään ahtaaksi. Kasvualustaksi sopii turpeensekainen multa, jossa voi olla mukana orkideamultaa tai lecasoraa ilmavuutta lisäämässä.
Tiesitkö?
Muita nukkumatin lähisukulaisia ovat raitamatit (Ctenanthe) ja nukkuleenat (Stromanthe).
- Raitamatit ovat suurempia kuin sukulaisensa, mutta lehdet ovat suhteellisesti kapeammat kuin nukkumatilla ja maijalla.
- Nukkuleenan lehdet ovat päältä vaaleanvihreän, kerman ja vaaleanpunaisen kirjavat ja alta eri sävyisen punaiset.

Ohje
Nukkumatti ja maijat viihtyvät hyvin myös valoisassa kylpyhuoneessa, jossa ilmankosteus on tavallista huonetilaa korkeampi.











