Kasvituliaiset matkoilta – mitä tulee tietää?

Houkutuksia tulee aina matkalla vastaan, mutta mitä saa tuoda Suomeen mukanaan? Itse asiassa Suomen lainsäädäntö rajaa melko tarkasti kasvituliaisten tuontia. Kasvien tuontia Suomeen ja EU:n alueelle on rajoitettu kasvien mukana leviävien kasvitautien ja tuholaisten vuoksi. Tuontia säädellään myös uhanalaisten kasvien säilymisen turvaamiseksi.

Toisesta EU-maasta saa omaan käyttöön tuoda Suomeen pääsääntöisesti taimia, siemeniä, ruukkukasveja, leikkokukkia sekä tuoreita hedelmiä, vihanneksia ja yrttejä. Poikkeuksia ovat erityisesti tulipoltteen isäntäkasvit ja siemenperuna. Tulipoltteen isäntäkasveilla, kuten omenapuilla, päärynäpuilla ja tuhkapensailla, pitää olla Suomeen tuotaessa PZ-kasvipassi, jossa on merkintä Erwinia amylovora. Siemenperuna kannattaa hankkia Suomessa, sillä Suomen suoja-aluevaatimukset eivät yleensä täyty muissa EU-maissa myytävillä siemenperunoilla.

Lue lisää Tullin sivuilta

EU:n ulkopuolelta tuotavilla elävillä kasveilla, kylvösiemenillä, leikkokukilla sekä lähes kaikilla tuoreilla kasvituotteilla pitää olla lähtömaan kasvinterveysviranomaisen myöntämä kasvinterveystodistus. Kasvien ja siementen tuontiin liittyy lisäksi ennakkoilmoitus ja kasvinterveystarkastus. Tavallisen matkailijan kannalta vaatimukset tekevät kasvituliaisten tuomisesta käytännössä vaikeaa, joten kasveja tai siemeniä ei kannata hankkia mukaan ilman etukäteen selvitettyä tuontimenettelyä.

Osa kasveista on kokonaan tuontikiellossa EU:n ulkopuolelta. Tällaisia ovat esimerkiksi monet havukasvit, sitruspuut, tulipoltteen isäntäkasvit ja peruna. Kiellot voivat riippua myös kasvilajista ja lähtömaasta.
Jos sinulla on kysyttävää tiettyjen kasvien tuonnista, kannattaa tarkistaa tarkemmat ohjeet Ruokaviraston sivuilta tai ottaa yhteyttä Tulliin.

Lue lisää: Kasvien ja kasvituotteiden tuonti EU:n ulkopuolelta

Kasvin tuontiin voi kasvinterveyssääntöjen lisäksi liittyä CITES-vaatimuksia. CITES-sopimus säätelee uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa, ja sääntely koskee myös yksityishenkilön mukanaan tuomia kasveja. Esimerkiksi orkideat ja kaktukset kuuluvat laajasti CITES-sääntelyn piiriin.

Lupavaatimus riippuu lajista, alkuperästä ja siitä, onko kyse luonnosta kerätystä vai keinotekoisesti lisätystä kasvista. Joillekin kaupallisesti lisätyille kasveille ja risteymille on poikkeuksia, joten pelkkä taimistosta ostaminen ei yksin osoita, että kasvin voisi tuoda Suomeen ilman CITES-asiakirjoja. Epäselvässä tapauksessa laji kannattaa tarkistaa Suomen ympäristökeskuksen CITES-ohjeista ennen ostamista.

Vinkkejä matkailijoille

• Selvitä etukäteen tuontivaatimukset: Ennen matkaa tarkista, mitä kasveja ja siemeniä saat tuoda Suomeen ja mitkä ovat niiden tuontivaatimukset.
• Vältä kasvien tuontia ilman tarvittavia todistuksia: Ilman asianmukaisia todistuksia tuodut kasvit voidaan takavarikoida ja hävittää tullissa.
• Huomioi uhanalaiset lajit: Älä tuo mukanasi uhanalaisia kasveja tai niistä valmistettuja tuotteita ilman tarvittavia lupia.

Muistathan, että kasvien ja siementen tuontia koskevat säännökset ovat olemassa suojellakseen kotimaista luontoa haitallisilta tuholaisilta ja taudeilta. Noudattamalla näitä ohjeita varmistat, että puutarhaharrastuksesi on sekä nautinnollista että vastuullista.

Matkalta tuotu kasvi voi palauttaa mieleen mukavia lomamuistoja, mutta ennen hankintaa kannattaa selvittää myös, pystyykö kasvi menestymään Suomen oloissa. Kasvuvyöhykkeen lisäksi merkitystä on esimerkiksi valon, lämmön ja kasvukauden vaatimuksilla. Kaikki lämpimän ilmaston kasvit eivät menesty Suomen olosuhteissa tai ehdi kukkia lyhyen kasvukauden aikana.

Kotiin tuotu kasvi kannattaa pitää aluksi erillään muista huonekasveista ja tarkkailla sitä säännöllisesti tuholaisten ja tautioireiden varalta. Muutaman viikon erillään pitäminen vähentää riskiä siitä, että huomaamatta mukana tullut tuholainen leviää heti muihin kasveihin.

Lähteet: Ruokavirasto, Tulli ja Suomen ympäristökeskus