Ketoneilikka – perinnekasvi puutarhasta toiseen
Ketoneilikka on herkän kaunis perinnekasvi. (Kuva: Pixabay)
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on ketoneilikka (Dianthus deltoides). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
Ketoneilikka viihtyy kuivilla kedoilla
Kuivat, niukkatyppiset ja matalaruohoiset kedot ovat ketoneilikan kasvupaikkoja. Ketoneilikka kasvaa löyhinä mättäinä, ja sen lehdet ovat pienet ja kapeat.
Ketoneilikan kasvupaikat vähenevät ketojen ja niittyjen umpeenkasvun seurauksena. Avoimien perinneympäristöjen hoito, kuten laidunnus ja niitto, ylläpitää lajille sopivia kasvupaikkoja. Maan rikkoutuminen voi myös edistää siementen itämistä ja uusien taimien syntymistä. Maankaivelun yhteydessä ketoneilikka ilmestyy usein siemenpankista varsin runsaana, joten laidunnuksen (tai sitä matkivien ylläpitotoimenpiteiden avulla) neilikkaniityt voivat säilyä luontomme koristeena.
Ketoneilikka menestyy myös puutarhassa koristekasvina. Se viihtyy aurinkoisella ja kuivahkolla kasvupaikalla sekä niukkaravinteisessa, hyvin vettä läpäisevässä maassa. Ketoneilikka muodostaa matalia, löyhiä kasvustoja ja voi sopivalla paikalla kylväytyä siemenistä. Se sopii kivikkoryhmiin, kuivien paikkojen istutuksiin ja niittykasviksi harvaan kasvillisuuteen.
Tiesitkö? Ketoneilikka on Suomessa luonnonvarainen laji. Sen luontaisia kasvupaikkoja ovat muun muassa kedot, kuivat niityt, pientareet ja kallioiset rinteet.
Ohje
Ketoneilikka lyhyesti:
Heimo: Kohokkikasvit – Caryophyllaceae
Kasvumuoto: Monivuotinen, matala ja löyhästi mätästävä ruoho
Korkeus: 10–30 cm. Varsi maanmyötäinen–koheneva, hiukan karvainen, karkeapintainen, vihreä–sinivihreä.
Kukka: Teriö säteittäinen, purppuranpunainen (harvoin vaaleanpunainen tai valkoinen), tummaraitainen tai -pilkkuinen, 1,5–2 cm leveä; terälehtiä 5, hammaskärkisiä. Kukat yksittäin tai harvana viuhkona, tuoksuvat.
Lehdet: Vastakkain, ruodittomia, tyvestä yhdiskasvuisia. Lapa tasasoukka–tasasoukan suikea, lähes neulasmainen, hienosti hammaslaitainen, silposuoninen.
Hedelmä: Kapeansoikea, vihertävä, 4-liuskaisesti aukeava kota.
Kasvupaikka: Kedot, kuivat niityt, kiviset rinteet, pientareet ja tienvarret. Puutarhassa aurinkoinen tai paahteinen, kuivahko ja hyvin vettä läpäisevä kasvupaikka.
Kukinta: Kesä–elokuu
Kiinnostavatko perinnekasvit?
Perinnekasvit siirtyvät puutarhasta toiseen ystävän antamina jakopaloina tai hetken mielijohteesta kerättyinä siemeninä. Monia on kasvatettu Suomessa jo vuosisatoja, joskus alun perin jo unohduttuihin tarkoituksiinsa.
Esimerkiksi eräät 1600-luvun lääkkeiden lähteinä arvostetut kasvit jatkavat elämäänsä perinnepihojen kukkapenkeissä ja monet lajit ovat vakiintuneet vanhan asutuksen liepeillä kasvaviksi viljelyjäänteiksi.
Vuosisatojen kuluessa puutarhoissamme on viljelty tuhansia eri kasvilajeja ja -lajikkeita. Sen ansiosta käytössämme on nyt laaja valikoima ilmastoon sopeutuneita kasveja.
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa ovat mukana:
- harjaneilikka (Dianthus barbatus)
- ketoneilikka (Dianthus deltoides)
- lehtoakileija (Aquilegia vulgaris)
- maariankello (Campanula medium)
- ruiskaunokki (Centaurea cyanus)
- silkkiunikko (Papaver rhoeas)
- sormustinkukka (Digitalis purpurea)
- iltahelokki (Oenothera biennis)
- keltasauramo (Anthemis tinctoria)
Tutustu lisää myös muihin kasveihin Puutarha.netin Kasvikortistossa tai keskustele kasveista muiden harrastajien kanssa Puutarha.netin keskustelupalstalla.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat