Kasvimaan kasvualusta kuntoon – näin parannat rakennetta ja ravinnetilaa

Kuohkea ja sopivan ravinteikas kasvualusta antaa kasvien juurille hyvät kasvuolosuhteet. Maan rakennetta voidaan parantaa sen ominaisuuksien mukaan esimerkiksi eloperäisellä aineksella. (Kuva: Envato)
Kuohkeassa maassa kasvin juuristo pääsee kasvamaan laajaksi ja voimakkaaksi. Kuohkean maan ongelmaksi saattaa muodostua liiallinen kuivuus, jota voi ehkäistä kattamalla maan esimerkiksi ruohosilpulla.
Kasvualustan sopiva syvyys riippuu kasvatettavista kasveista. Kasvimaalle suositellaan yleensä noin 40 cm:n kasvualustaa, kun taas matalajuuriset kasvit pärjäävät matalammassakin multatilassa. Hyvä kasvualusta on rakenteeltaan ilmava, biologisesti aktiivinen ja kasveille sopivan ravinteikas.
Maan rakenne paremmaksi
Maanparannus aloitetaan selvittämällä kasvualustan rakenne ja tarvittaessa ravinnetila sekä pH. Hiekka- ja hietamaiden veden- ja ravinteidenpidätyskykyä voidaan parantaa lisäämällä eloperäistä ainesta, kuten kompostia. Tiiviin savimaan rakennetta voidaan parantaa lisäämällä eloperäistä ainesta ja tarvittaessa karkeaa kivennäisainesta. Maanparannusaineet sekoitetaan koko muokattavaan kasvualustakerrokseen.
Komposti on hyvä maanparannusaine. Kypsää kompostia voidaan sekoittaa kasvualustaan, kun taas puolikypsä puutarhakomposti sopii esimerkiksi katteeksi. Käyttömäärä riippuu kompostin laadusta, käyttökohteesta ja maan lähtötilanteesta.
Taimille sopii ilmava kasvualusta
Taimikasvatuksessa käytetään puhdasta, ilmavaa ja tarkoitukseen sopivaa kylvö- ja taimimultaa. Kasvualusta pidetään tasaisen kosteana, mutta märkää multaa vältetään. Taimien lisälannoitus aloitetaan kasvualustan ravinnepitoisuuden, taimien kasvun ja käytettävän lannoitteen ohjeen mukaan.
Uuden kasvimaan lannoittaminen
Uuden kasvimaan lannoitustarve riippuu maan ravinnetilasta ja kasvatettavista kasveista. Maan ominaisuudet ja ravinnetila kannattaa selvittää ennen voimakasta peruslannoitusta. Eloperäiset lannoitteet ja komposti voivat samalla lisätä kasvualustan orgaanisen aineksen määrää. Lannoitteet annostellaan tuotteen käyttöohjeen ja kasvien tarpeen mukaan.
Kylvä tarpeeksi lämpimään maahan
Maan lämpötila kannattaa mitata noin 5 cm:n syvyydestä. Kylmänkestävät vihannekset, kuten pinaatti ja salaatti, voidaan kylvää viileään maahan, kun taas pavut tarvitsevat selvästi lämpimämmän kasvualustan. Tarkista lajikohtainen kylvöaika ja tarvittaessa suositeltu maan lämpötila siemenpussin kylvöohjeesta.

Ohje
Varmoja hyötykasveja vasta-alkajalle
- Härkäpapu on helppo kasvatettava. Tuulisella paikalla korkeat kasvustot voivat tarvita tukea.
- Pinaatti on melko vaatimaton kasvualustan suhteen, kunhan sitä ei päästetä kuivumaan. Se sopii mainiosti hidaskasvuisempien kasvien väleihin. Pienet lehdet sopivat hyvin salattiinkin.
- Salaattilajeja ja -lajikkeita on runsaasti. Lehtisalaatti on nopeakasvuisin ja sitä voi kylvää useammassa erässä, jolloin satoa saadaan koko kesän ajan. Tasainen kosteus on hyvän maun tae; kuivuus aiheuttaa salaattiin usein kitkerän maun.
- Herne viihtyy kuohkeassa maassa. Palkokasvina se pystyy juurinystyräbakteerien avulla sitomaan ilmakehän typpeä, joten se tarvitsee yleensä vain vähän typpilannoitusta. Versot tuetaan tarvittaessa ajoissa.
Huomio
Kylvö- ja istutusaika riippuu kevään etenemisestä
Kylvö- ja istutusajankohta määräytyy kasvilajin, kasvupaikan ja kevään etenemisen mukaan. Kylmänkestäviä vihanneksia voidaan kylvää aikaisin, kun maa on muokkauskelpoinen ja riittävästi lämmennyt. Esikasvatetut taimet istutetaan ulos lajikohtaisten lämpötilavaatimusten mukaan.
Kylmänarkojen kurkkujen ja kurpitsojen taimet istutetaan ulos vasta, kun hallanvaara on väistynyt ja maa on lämmennyt riittävästi. Taimia voidaan tarvittaessa suojata harsolla.
Kaalikasveja, porkkanaa ja retiisiä voidaan suojata kasvukauden aikana tuholaisilta kasvinsuojeluverkolla tai harsolla. Suoja asetetaan paikalleen ajoissa ennen tuholaisten ilmaantumista.
Salaattia, retiisiä ja tilliä kannattaa kylvää kesän aikana useammassa erässä, jolloin satoa valmistuu pidemmällä aikavälillä.











