Bonsain kasvatus ja hoito – kärsivällisyyttä vaativaa puutarhataidetta
Bonsai on taidetta, jossa pieni puu kasvaa huolellisen muotoilun ja kärsivällisyyden tuloksena. (Kuva: Pixabay)
Bonsai on ruukussa kasvatettava pienoispuu tai -pensas, jonka kasvua ja muotoa ohjataan muun muassa leikkaamalla, juuristoa käsittelemällä ja oksia muotoilemalla. Tavoitteena on luonnollisen, täysikasvuisen puun vaikutelma pienessä koossa. Bonsain kasvatus on kärsivällisyyttä vaativaa taidetta, jossa myös ruukku on osa kokonaisuutta.
Bonsain muotoilun tyylejä
Pylväsmuodolla jäljitellään säiden piiskaamaa yksittäispuuta. Runko on suora, oksat sijaitsevat tasaisesti runkoa kiertäen ja lyhenevät kohti latvaa. Muoto on kolmiomainen tai soikiomainen. Vanhan puun vaikutelma syntyy paljaista oksan ja rungon liittymäkohdista.
Vapaasti kasvavassa pystymuodossa puu kasvaa pystyyn, mutta runko taipuilee mutkaiseksi. Rungon mutkasta kasvaa oksa ulospäin, jotta puu saa säännöttömän kolmiomuodon. Tasapainoisuus on tärkeää.
Tuulen tuivertama muoto on toispuoleinen ja kallistunut. Kallistus voi olla 30–50 astetta. Alin oksa on pitkä ja myötäilee rungon kanssa tuulen suuntaa, tuulenpuoleinen sivu on oksaton. Oksat muodostavat kolmion rungon sivulle.
Putouskaavassa mutkitteleva runko kaartuu alaspäin ja latva voi olla tyven ja ruukun reunan alapuolella.
Puu voidaan myös jakaa kaksois-, kolmois- tai monirunkoiseksi. Kaksoispuussa runko jaetaan lähes tyveä myöten vahvempaan ja ohuempaan haaraan. Ohuemman haaran oksat leikataan niin, että ne eivät vie tilaa päärungon oksilta.
Valitse bonsain ruukku oikein
Ruukku valitaan bonsain koon, muotoilutyylin ja kasvilajin mukaan. Ruukun tulee tarjota juuristolle riittävästi tilaa ja siinä pitää olla hyvä vedenpoisto. Samalla ruukun muoto, väri ja materiaali ovat osa bonsain visuaalista kokonaisuutta.
Bonsain hoito
Bonsain hoito riippuu kasvilajista ja siitä, kasvatetaanko sitä sisällä vai ulkona. Pienessä ja matalassa ruukussa kasvualusta kuivuu nopeasti, joten kosteutta kannattaa seurata säännöllisesti ja kastella kasvi perusteellisesti tarpeen mukaan. Kesällä kastelua voidaan tarvita jopa päivittäin.
Valontarve vaihtelee kasvilajin mukaan. Ulkobonsait tarvitsevat niille lajityypilliset ulko-olosuhteet, kun taas sisällä kasvatettavat trooppiset ja subtrooppiset bonsait tarvitsevat yleensä runsaasti valoa ja tasaisen lämpötilan. Talvella sisäbonsai voi hyötyä kasvivalosta.
Bonsain muotoilu
Langoituksella oksia ja runkoa voidaan ohjata haluttuun asentoon. Lankaa ja oksien kasvua seurataan säännöllisesti, ja lanka poistetaan ennen kuin se alkaa painua kuoreen. Tarvittava aika vaihtelee kasvilajin ja kasvunopeuden mukaan.
Versoja ja oksia leikataan kasvukauden aikana kasvilajin ja tavoitellun muodon mukaan. Säännöllisellä leikkauksella ylläpidetään bonsain mittasuhteita ja haluttua rakennetta. Kuolleet ja vaurioituneet kasvinosat poistetaan tarvittaessa.
Bonsai istutetaan aika ajoin uudelleen ja samalla juuristoa voidaan leikata. Tarve ja käsittelyväli riippuvat kasvilajista, iästä ja kasvunopeudesta. Uudelleenistutus tehdään monille lajeille keväällä ennen uuden kasvun käynnistymistä. Juurten käsittelyssä noudatetaan aina lajikohtaista ohjetta.
Kokeile bonsain kasvatusta
Monet puu- ja pensaslajit soveltuvat bonsaiksi. Luonnostaan pienilehtiset lajit ovat usein helposti muotoiltavia pienoispuiksi, mutta bonsaita kasvatetaan myös suurempilehtisistä lehtipuista ja havupuista.
Sopivia puita ja pensaita ovat mm. tuhkapensaat (Cotoneaster) kuten suikerotuhkapensas (C. dammeri), hemlokit (Tsuga), ajaninkuusi (Picea jezoensis), hapankirsikka (Prunus cerasus), japaninsypressi (Chamaecyparis obtusa), katajat (mm. Juniperus communis), neidonhiuspuu (Ginkgo biloba), vaahterat (mm. japaninvaahtera Acer palmatum), männyt (mm. metsämänty Pinus sylvestris, vuorimänty P. mugo) ja tulimarjat (Pyracantha).
Myös kotoiset havupuut sekä koivut ja pihlajat sopivat tarkoitukseen.
Huonekasveista bonsaiksi
Sisäbonsaiksi sopivat lämpimissä oloissa viihtyvät trooppiset ja subtrooppiset kasvit. Lauhkean ilmaston puulajit tarvitsevat yleensä vuodenaikojen vaihtelun ja talvilevon, joten niitä ei pidetä ympärivuotisesti huonekasveina.
Huonekasveista bonsaiksi soveltuu esimerkiksi: ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-ryhmä), gardenia (Gardenia augusta), kamelia (Camellia), liuska-araliat (Schefflera), öljypuu (oliivipuu) (Olea europaea), rahapuu (Crassula ovata), sitruspuut (Citrus) ja pienilehtiset viikunat (Ficus).
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat